KASVIKORTTIEN TARINA

Koko Kasvikorttien idea lähti sattumasta ja sen tarjoamasta mahdollisuudesta.

Olin mieheni ja tuttavani kanssa eteläisessä Portugalissa golfaamassa vuonna 2005. Koska olin melko aloitteleva golffari, en halunnut pelata kaiken aikaa, vaan lähdin kävelemään paikallista pikkutietä kohti merenrantaa. Oli maaliskuu ja joitakin sinisiä kukkia kasvoi tien vieressä. Koska en tunnistanut niitä, nappasin muutaman käteeni ja hotellissa pistin kukat lukemani kirjan väliin. Sinne ne unohdinkin ja kotona löysin kirjan välistä hyvin littaantuneet kukat ja koko kasvin kauniisti prässäytyneenä.

Aloin etsiä netistä kasville nimeä. En tosin löytänyt, mutta löysin sen sijaan tutuille suomalaisille kasveille suomenkieliset  ja tieteelliset nimet.

Koska Suomessa oli vielä lunta, mutta pälvipaikkoja merenrannalla jo oli. Istuin vanhan hylätyn laiturin reunalla auringonpaisteessa ja kas vieressä teki tuloaan jonkinlainen sammaleen näköinen kasvi. Nappasin kasvin ja prässäsin sen ja se näytti melko kaunilta graafisen yksinkertaiselta.

Kesä oli tulossa ja sinivuokotkin jo olivat kohta nupulla kotiseudun lähirinteessä, aloin kehitellä kasveista jotain korttiin sopivaa, pyörittelin ja käänsin ja katsoin ja tartuin liimapuikkoon. Samalla ekologisuus alkoi vaivata positiivisella tavalla mieltäni ja samalla muistin ne kirjan välissä olevat siniset kukat.

Sommittelin kukkia korttiin, mutta en saanut mieleistäni mallia, kunnes jostain kuulin, että on olemassa tehokas kasviprässi, joten näin kasvit kuivuisivat nopeasti … pääsisin heti alkuun.

Tästä kehittyi pikkuhiljaa malli, johon nykyinen kasvikortti perustuu.

Toisin sanoen liimaan prässätyn kasvin korttiin – ei siis mitään muovia kasvin päällä – vain yksi kasvilaji, jolloin voin nimetä kasvin myös tieteellisellä nimellä. Kortin esteettisyyteen ja eettisyyteen haluan panostaa. Se on minun juttuni!

Siinä se oli … Kasvikortti!

Nyt vain kevättä odotellen – aina uusiutuva luonnontuote.